Katsellessani agirotu paitojen myyntipistettä, päätin jättää ostamatta, koska tuota reissua en niin hirvfeästi halua muistella.

Tapahtuma oli hieno ja säät suosivat. Omalla kohdalla ei ainakaan järjestelyissä ole valittamista.

Mutta sitten.. meidän eka kisa, Cheri karkasi etsimään kepoa. Kun sain sen takaisin radalle, pohje sanoi poks. Heti tuli järjestäjiltä siihen kylmäpussi, saatiin kuskille lupa hakea mut kentältä autolla pois ja lääkäriin. Onneksi vaan revähdys, lääkkeeksi 800 mg burrea 100 tabua!!! ja jotain kipugeeliä + viikko saikkua. Ja mä olin ihan jalaton. Kisailu siis loppui siihen, kinkkasin lopun viikonlopun siellä katsellen kisoja. Huoletti suuresti ajomatka kotiin, kun olin yksin liikkeellä ja kepohan tuli etelästä sinne. Onneksi sain treenikaverilta kuskin lainaan, joka ajoi auton ja meidät Ouluun. Tänään sit kävin vielä täällä lääkärissä ja sain lähetteen fysikaaliseen, sähköä ja ultraa sitten tiedossa. Olihan hienoa todeta, ettei lisenssin vakuutus tuota fysikaalista korvaa :(

Mutta Omar me nähtiin ja se antoi mulle suukon. Omar siis Cherin isä, oli tullut KV valioksi keväällä ja on aivan mahtava koira!  Cheri ei niinkään tykännyt. Heitteli luutansa niiden eteen ja nosti hirveän rähinänä, jos pojat yritti lähelle tulla :)

Muuten ihan magee tapahtuma ja oli kiva katsella sekä huippuja että aloittavia koiria radoilla :)

Me ollaan sitten tauolla, en tiiä kuin pitkään. Parin viikon päästä tulis ihana kouluttaja, mutta se jää todennäköisesti meillä väliin. Nykin reissuun aikaa kuukausi ja sitten pitää pystyä kävelemään.